Lokakuu

Syksy on täällä taas. Taivas täynnä pilviä ja piha vaahteran lehtiä. Pakko kai lähteä ulos niitä haravoimaan ennen kuin sade tulee. Tai tuuli, joka puhaltaa ne suoraan naapurin pihaan tämän iloksi. Siitähän se taas riemastuisi. Olettaa tietenkin, että nyt hommat hoidetaan kun enemmän kotosalla ollaan. Mutta ei se ihan niinkään mene. Aikaa kuluu muihinkin asioihin. Välillä tuntuu siltä, että mitään ei saa valmiiksi. On niin paljon kaikkea kalenterissa ja levätäkin pitää välillä. Lapsia pitää myös autella arjen askareissa, kun ovat niin kiireisiä töidensä ja jälkikasvun harrastusten kanssa.

Lehdet olisi kyllä syytä haravoida pian, koska ensi viikolle on varattuna risteily Tallinnaan kera ystäväpariskunnan. Olisi sitten pihat kunnossa kun sieltä kotiudutaan. Koskahan Sirkka palaa sieltä ruokakaupasta? Ehkä hommat rullaisivat paremmin kahdella haravalla. Ollaan yhdessä vähän mietitty, että kyllä tällainen omakotitalo isoine pihoineen on turhan suuri meille kahdelle. Voisi ehkä muuttaa johonkin helpompaan sitten kun tätä ei enää jaksa hoitaa. Onkohan ulkona kylmä? Farkuilla ei varmaan tarkene. Täytyy katsella kaapista lämpimämpää päälle. Ei kai tässä niin kova kiire ole, etteikö kupillista kahvia ehtisi juomaan ennen urakkaa? Kaivan hyllystä Elviksen vinyylin ja laitan sen levysoittimeen. Napsautan kahvinkeittimen päälle ja väsään voileivän.